Monipuoliset oppimistehtävät ovat oleellinen osa kemian opiskelua

Kemian opiskelussa kuten muidenkin luonnontieteiden opiskelussa, keskeistä on pystyä soveltamaan opittuja tietoja uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat ratkaistavakseen erilaisia oppimistehtäviä. Kokeilin viime syksynä vertaisohjaus- eli peer instruction –menetelmää, jossa opiskelijat ensin vastasivat tunnilla esitettyyn kysymykseen itsenäisesti ja seuraavaksi ryhmäkeskustelun jälkeen uudelleen. Menetelmä toimi hyvin, sillä yleensä keskustelun jälkeen suurin osa (> 80%) opiskelijoista vastasi oikein, eli jo muutaman minuutin keskustelu (vertaisohjaus) selkiytti aihetta suurelle osalle opiskelijoista. Havaitsin kuitenkin, että tunnilla käsitellyt Socrative-sovelluksen avulla toteutetut monivalintatehtävät eivät oikein soveltuneet kaikkien kemian käsitteiden opiskeluun ja lisäksi koin että hyvien kysymysten keksiminen oli hyvin haastavaa.


Oppimisen kannalta olisi parempi, jos harjoitustehtävät testaisivat monipuolisesti opitun asian ymmärtämistä ja soveltamista. Osa harjoitustehtävistä voi olla haastaviakin. Orgaanisen kemian oppiminen ja ymmärtäminen perustuu pitkälti visuaalisen havainnointiin rakenteista ja niiden eri osista. Isoistakin monimutkaisista rakenteista on mahdollista havaita yhdisteen reaktiiviset paikat ja funktionaaliset ryhmät, joihin yhdisteen kemia perustuu. Em. vuoksi orgaanisen kemian opiskellussa on tärkeintä oppia piirtämään molekyylirakenteita, reaktioita ja reaktiomekanismeja paperille ja näin käden ja silmän yhteistyöllä opiskelija oppii hahmottamaan molekyylejä ja reaktioita. Siksi erilaiset piirtämistehtävät ovat keskeisiä orgaanisen kemian opiskelussa. Ajattelin kokeilla tänä syksynä Learning catalytics- sovellusta, jolla opiskelijat voivat esimerkiksi vastata kysymykseen piirtämällä, ottamalla älypuhelimella valokuvan piirroksestaan ja lähettämällä sen opettajalle. Uskoisin tämän onnistuvan, koska nykyisin jokaisella opiskelijalla on älypuhelin, jossa yleensä on varsin laadukas kamera.

Ennen kontaktiopetusta opiskelijat katsovat luentokerran videot ja tekevät luentoihin liittyvät ennakkotehtävät, jotka olen laatinut Moodlen tentti-työkalulla. Planet eStreamiin tulossa uusi toiminnallisuus, jossa videoon on mahdollista liittää kysymyksiä ja monivalintatehtäviä. Tarkoitus on ottaa tämä toiminnallisuus käyttöön kurssillani, koska se pakottaa opiskelijan katsomaan videoita ja muutenkin elävöittää niitä. Videoluennot olen editoinut 3-10 minuutin pätkiin niin, että perinteinen 2 × 45 min luento tiivistyy 45-60 minuuttiin.


Ajattelin antaa opiskelijoille myös kotitehtäviä ja tarkoitus olisi, että opiskelijat ratkoisivat niitä 4-hengen ryhmissä. Ryhmätyöskentelyn tarkoituksena on tehdä oppimisesta yhteisöllistä ja saada pidemmälle edenneet opettamaan heikompia opiskelijoita. Ryhmät ajattelin muodostaa Moodlessa satunnaisesti, niin että ryhmän ensimmäiseksi nimetty toimisi ryhmän vastuuhenkilönä ja koollekutsujana. Ryhmien on tarkoitus kokoontua tekemään kotitehtävien kurssin kuluessa niin, että jokaiselle viikolle annetaan uusi kotitehtäväpaperi (kaikkiaan 5 tehtäväpaperia), jossa kussakin on n. 5 tehtävää. Ennakkotehtävistä ja oikein ratkaistuista kotitehtävistä on tarkoitus antaa lisäpisteitä, joilla voi korvata tenttipisteitä (maksimissaan 10 lisäpistettä, lopputentin maksimipistemäärä 100 p).


Haasteena kotitehtävien tarkistukselle on kurssin suuri koko, n. 200 opiskelijaa, mikä tietää n. 50 neljän hengen ryhmää. Voisin ehkä selviytyä tarkastuksesta, jos ryhmät palauttaisivat tekemiään kotitehtäviä kuvan muodossa Moodleen. Ryhmä siis ottaisi vastauksestaan kuvan esim. älykännykällä ja palauttaisi sen Moodlen kyseisen tehtävän palautuskansioon. Kotitehtävät olisivat enimmäkseen piirtämistehtäviä, jotka ovat nopeasti tarkastettavia. Seuraavalla kerralla olisi tarkoitus uudistaa kurssin arviointi jatkuvan arvioinnin suuntaan niin, että kurssin kuluessa suoritetut tehtävät olisivat osa arviointia ja lopputentin merkitys olisi vähäisempi.